Joulu on jo ovella!

Hola!

(Kirjoitin tämän postauksen perjantaina 23.12., mutta koska minulla oli ongelmia internetin kanssa, sain sen julkaistua vasta tänään).

Huomenna on joulu!!! Odotan joulua aina suunnattomalla innolla, koska se on minusta lähes ihaninta aikaa vuodesta. Rakastan kaikkia koristeita ja valoja ja joulumusiikkia ja jouluruokaa, ja ihan vain rauhallista ja mukavaa yhdessäoloa. Vaikkakin jouluvalmisteluista on yleensä rauha kaukana. Me aloitimme jouluvalmistelut kunnolla tänään, ensimmäisenä kokonaisena lomapäivänä, vaikkakin ollaan jo piparit leivottu (vaikkakin ne on vielä koristelematta) ja joulukuusi koristeltu jo ajat sitten. Mutta tänään alkoikin sitten siivoaminen. Katoimme myös pöydän jo valmiiksi huomista varten.

Loma alkoi tosiaan tänään, eli meillä oli tällä viikolla vain kolme päivää koulua. Maanantaina ei nimittäin ollut, koska täällä satoi vettä. Okei, kuulostaa tosi hassulta, mutta täällä oli siis tulvavaara, vaikka tämä meidän kylämme ei kuitenkaan ollut mitenkään todennäköisimmin missään vaarassa. En kuitenkaan todellakaan valittanut, vaan jäin ihan ilomielin kotiin xD. Koko viime viikonlopun satoi muutenkin koko ajan vettä, mikä ei kuulemma ole mitenkään normaalia. Maanantaina menimme katsomaan erästä jokea, jota ihmiset kutsuvat Kuivaksi joeksi, koska siinä ei ole koskaan vettä. Noh, tällä kertaa se oli kuin mikäkin suuri koski, jossa vesi virtasi hurjaa vauhtia repien mukanaan oksia ja muuta roskaa. Tällaisena joki on kuulemma nähty viime kerran joskus 90-luvulla. Mutta loppujen lopuksi tämä joki ei tulvinut yli muuta kuin pelloille, mikä kylläkin aiheutti suuria menetyksiä viljelijöille, mutta onneksi joki ei kuitenkaan tulvinut mihinkään kylään, jossa vesi olisi aiheuttanut suuria vaurioita ihmisten asunnoissa.

Tässä taustalla "kuiva" joki. 

Viime lauantaina meillä oli ensimmäinen konserttimme orkesterin kanssa. Olin aika lailla hermostunut, sillä tässä kylässä musiikki ei ole mikään pikkujuttu, vaan ihmiset ottavat soittoharrastuksensa yleensä hyvin tosissaan ja siksi myös taso täällä on todella kova. Välillä tunnen itseni ihan aloittelevaksi koittajaksi, vaikka olen soittanut viulua jo yhdeksän vuotta, ja orkesterissa soittamamme kappaleet olivat minulle melkoisen vaikeita, koska ne soitettiin niin nopeasti. Konsertti meni kuitenkin ihan hyvin, ja ihmiset pitivät siitä. Meidän jousiorkesterimme lisäksi siellä soitti kylän ”bändi”, joka siis koostuu pääosin puhallinsoittimista. Se orkesteri on paljon isompi kuin meidän, koska täällä todella moni soittaa jotain puhallinsoitinta. Klarinetti on varmasti kaikkein suosituin valinta. Varmaankin siksi, koska tyypillinen musiikki täällä on todella mahtipontista ja puhallinorkesterille tarkoitettua. Myöhemmin menimme orkesterissa ja bändissä soittavien ihmisten kanssa illalliselle yhteen baariin, ja siellä tutustuin uusiin ihmisiin, joista osa on samassa koulussa kanssani. Illallisella oli tosi hyvä tunnelma, vaikkakin melkoisen kova meteli :D.

Kaverini Marta soitti hienosti solistina meidän
 orkesterin soittamassa yhdessä kappaleessa. 

Sunnuntaina ja maanantaina aika lailla vain löhöilin kotona. Aloitimme host-äitini kanssa katsomaan yhtä uutta sarjaa Netflixistä, ja siinä menikin sitten melkein koko päivä xD.

Tosiaan, lupasin kertoa tässä postauksessa hieman siitä, miten joulua vietetään täällä Espanjassa/Guadassuarissa. Aloitetaan vaikka joulukoristeista, mikä on se näkyvin osa. Täällä ihmiset eivät laita paljon jouluvaloja ulos, vaan ennemminkin sisälle. Meillä on värilliset, aika ajoin eri tahtiin vilkkuvat ja väriä vaihtavat jouluvalot kiedottuna porraskaiteemme ympärille (siis ihan sisällä talossa), joulukuusessa siniset, vilkkuvat valot, mutta myös ”normaalit”, lämmintä keltaista valoa säteilevät, kynttilän muotoiset valot. Siispä, kuten stereotyyppisessä mielessäni odotinkin, täällä koristelu on hieman räikeämpää kuin Suomessa (ainakin meidän perheessä). Mutta sehän on vain hyvää vaihtelua, vaikkakin minulle se luo hieman erilaisen tunnelman kuin jouluvalot kotona Suomessa. Jotkut ihmiset kuitenkin laittavat koristeita ulos, mutta ne ovat yleensä niitä sellaisia kimallenauhoja, joita me laitamme yleensä joulukuuseen. Kadulla kulkiessa voi myös nähdä monia pieniä joulupukkeja kiipeilemässä parvekkeille, sekä ns. julisteita, joissa on kuvia Jeesuksesta ja tekstejä kuten ”Jumala on syntynyt, hyvää joulua!”. Siispä joulun uskonnollinen puoli tulee myös vahvasti esille.

Siellähän se joulupukki jo kiipeilee...

...ja siellä toinen. 

Tuossa "julisteessa" siis lukee:
 "Jumala on syntynyt. Hyvää joulua!"

Ja tässä vielä toinen versio noista julisteista.

Toinen hyvin tyypillinen koriste jouluna täällä on ns. jouluasetelma, joka on siis pienoismallina kuvattu Jeesuksen syntymä. Monet rakentavat koteihinsa kokonaisen pöydän kattavia pienoismalleja. Niissä on yleensä keskiössä talli, jossa Jeesus syntyi ja ne kaikki tyypit siellä, jotka siellä kuuluukin olla (paimenet, tietäjät, Josef ja Maria ja tietenkin Jeesus-vauva…) ja jonka ympärillä voi olla esimerkiksi peltoja tai kaupunki tai joki tai vaikka nämä kaikki kolme. Ja ihmiset oikeasti panostavat näihin! Ulkoa tuodaan kiviä ja sammalta ja kasveja tuomaan aitoa tunnelmaa, ja erilaisia pikkuisia ukkeleita ostetaan koristamaan tätä pienoismallia. Mekin teimme meidän koulussamme suuren jouluasetelman, johon teimme ukkelit ja muita koristeita muovailuvahasta. Siitä tuli todella hieno, ja se voittikin Guadassuarin jouluasetelmapalkinnon (kyllä, sellainen kilpailu järjestetään täällä oikeasti joka vuosi).

Meidän koulumme jouluasetelma voitti ykköspalkinnon
kylämme jouluasetelmakilpailussa. 

Tässä sitä vähän lähemmin: Nämä kamelit olivat ihan huikeita!! 

Minä tein tuon Jeesus-vauvan ja neitsyt Marialle pään :)

Etsi kuvasta etana xD 

Ja tässä vielä loppupääty

Ainakin tällä alueella on kuulemma tyypillistä laittaa jouluasetelmaan
 myös yksi ukkeli, joka on kakalla. En tiedä miksi, mutta se on
kuulemma tapa. Kaupoissa myydään esimerkiksi Donald Trumpeja
 kakalla näihin laitettavaksi. xD

Joulu on täälläkin perheen juhla, vaikkakin vähän isommassa mittakaavassa kuin ainakin meidän perheessä Suomessa. Perhe kokoontuu illalliselle 24. päivän iltana. Tänä vuonna on minun isäntäperheeni vuoro isännöidä tämä illallinen, ja meille tulee vieraita sekä isän, että äidin puolelta suvusta, vaikkakin minun ymmärtääkseni suurin osa vieraista on isän puolelta sukua: hänen sisaruksia ja heidän perheensä. Suomessa me kuitenkin juhlimme joulua koko päivän, mutta täällä itse juhlan vietto alkaa vasta 24. päivän illalla ja sitten ilmeisesti myös 25. päivä on juhlaa, jolloin monet menevät esimerkiksi toisten sukulaisten luo, joiden kanssa ei ollut edellisenä päivänä.

Ruoka on ilmeisesti myös hieman erilaista kuin Suomessa. Täällä ei minun tietääkseni ole mitään perinteistä pääruokaa, niin kuin Suomessa on joulukinkku, enkä ole ainakaan kuullut mistään muistakaan perinteisistä lämpimistä ruoista, mitä meillä Suomessa on esimerkiksi laatikot ja rosolli. Makealta puolelta kuitenkin löytyy perinteisiä jouluherkkuja, joita usein yhdistää yksi ainesosa: manteli. Yksi erittäin perinteinen herkku on nimeltään ”turrón”. Se on alun alkaen mantelista tehty massa, joka ei kuitenkaan ole marsipaania, vaan hiukan kovempaa. Nykyään niitä voi kuitenkin löytää tuhansia eri laatuja, kuten suklaa-, kookos- tai appelsiiniturróneja. Toinen joulupöytään kuuluva makeinen on ihan marsipaani, johon on voitu lisätä esimerkiksi pinjansiemeniä. Lisäksi löytyy herkku nimeltä ”polvorón”. En oikeastaan tiedä, mistä se on tehty, mutta sen koostumus on erittäin erikoinen, nimittäin minusta ainakin tuntuu siltä, kuin söisin hiekkaa syödessäni niitä. Aluksi se oli erittäin kummallinen makuelämys, mutta sitten siihen pikku hiljaa tottui. Noita muita edellä mainitsemiani herkkuja en ole vielä maistanut kunnolla, mutta voin seuraavassa postauksessani kertoa, millaisia makukokemuksia ne olivat.

Nyt (perjantaina) aion mennä koristelemaan pipareita host-siskojeni kanssa, joten en voi kirjoittaa enempää, mutta eiköhän tässä jo ollut melkoisesti tekstiä :).

En tiedä, ehdinkö kirjoittamaan ensi viikolla, sillä menemme perheeni kanssa Barcelonaan (jee!!!), mutta sitten ainakin kahden viikon päästä on paljon kerrottavaa!

Adios y hasta luego!

-Anna